perjantaina, toukokuuta 06, 2011

Antti Tuomainen; Parantaja


Tapani Lehtinen on varma, että hänen toimittajavaimonsa on kadonnut.

Ilmastonmuutoksen kourissa kamppailevassa Helsingissä yhden naisen vuorokauden mittainen puhelinhiljaisuus ei hetkauta ketään. Niinpä Lehtisen on itse löydettävä vaimonsa – ja seurattava jälkiä, jotka vievät aina vain syvemmälle särkyvän maailman pimeään ytimeen.


Parantaja on piinkova rikosromaani ja runollinen rakkauskertomus. Se on tarina siitä mihin jokainen meistä parhaimmillaan kykenee, mihin pahimmillaan syyllistyy ja miten pitkälle on valmis menemään toisen puolesta. Ja kuinka rakkaus on voimista suurin.

***

Edellistä kirjaa huomattavasti parempi! Tätä teosta on kovasti kehuttu ja se on johtolanka-palkinnon voittaja. En ihmettele miksi.

Tarinan miljöö on maailmanlopun kourissa kärvistelevä Helsinki. Ilmastonmuutos on edennyt siihen pisteeseen, että kaikki tehtävissä oleva lienee jo tehty. Taivaalta putoaa loppumaton sade, taudit ja sodat riehuvat. Sivilisaatio on romahtamaisillaan eikä poliisilla luonnollisesti ole aikaa alkaa etsimään yhtä kadoksissa olevaa vaimoa. Niinpä aviomies Tapani ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Minua kiehtoo niin katastofielokuvat, kuin kirjatkin. Tässä teoksessa scifi kohtaa herkullisen katoamistarinan. Vauhti on hengästyttävä ja kerronta pelottavan todentuntuista. Valitettavasti kirja on melko lyhyt. Ei auta kuin toivoa, että Tuomainen jatkaa samalla linjalla vastaisuudessakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

♥ Kiitos kommentistasi! ♥