lauantaina, huhtikuuta 08, 2017

Ja sitten bujoiluun




Hei! Minulla odottaa bloggausvuoroaan useampikin kirja mutta. Jotenkin olen edelleen eksyksissä ja keskittymiskyky viisivuotiaan lapsen tasoa. Lukea olen jaksanut, miettien samalla mitä Krista olisi ollut mistäkin teoksesta mieltä. Tämä on nyt tämmöistä ja surutyötä tehtävä, välillä tasaista maata jalkojen alle tavoitellen.

Koska aiemminkin on tullut näitä askarteluplannerointiväsäilyjä blogiini tuotua, tehdään se nytkin.




Tällä hetkellä käytössäni on bujo, TN ja Filofax. Muut plannerit olen myynyt tarpeettomina pois. Periaatteessa olen sen verran hurahtanut bujooni, että pärjäisin pelkästään sillä, mutta TN on rakkaus ja Filofaxista kaavailen smash book -tyylillä toteutettua sitaattipäiväkirjaa.




Näistä kerron ehkä myöhemmin lisää, mutta nyt bujooni. Se on mallia Leuchtturm1917 (lettu) ja mielestäni juuri oivallinen tarkoitukseensa. Varsinaista bujoilun ideaa en ole noudattanut kovinkaan orjallisesti. Kaleterini on enemmänkin peruskalenterin, päiväkirjan ja erilaisten listojen iloinen sekamelska. Kaikenlainen DIY-meininki kiehtoo, vaikka en todellakaan aikaisemmin ole ollut (ikinä) mikään askartelijatyyppi. Avainsanana persoonallisuus ja huumori.





















Viikkoaukeamia pyrin toteuttamaan mahdollisimman erilaisin keinoin; kokeillen ja kujeillen. Letussani minua kiehtoo vapaus; tämän toteuttamisessa vain mielikuvitus on rajana. Tykkään koristelusta lehtileikkeillä ja tietysti washiteipeillä sun muilla härpäkkeillä, joita löytyy kätevästi netistä. Tosin nykybuumin myötä esim Suomalainen Kirjakauppa on tällä saralla ryhdistäytynyt. Ja itse kirjoittaminen! Se jos mikä on terapeuttista.

Paperirakkautta se on tämäkin. Seuraavaksi kuitenkin taas varsinaisen aiheen pariin...





6 kommenttia:

  1. Aika hauska ja ihana harrastus tuo bujoilu! Itse en ole kokeillut, ainakaan vielä. Kivan näköisiä nuo sinun sivusi :)

    On ymmärrettävää, että suru on sulla nyt päällimmäisenä. Ja varmasti kaikesta miettii, mitä Krista sanoisi. Itse muistin juuri tänään, kuinka hänellä oli hauska sana kirjantai <3 Ja tuntuu, että juurihan sitä vasta luki niitä kirjantaipäivityksiä... Voimia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn Lehti, se on tosiaan hämmentävää, kuinka paljon fb:ssä Kristaan "törmää"... Ja toisaalta lohdullistakin, Krista ei unohdu koskaan! Kiitos ihanista sanoistasi <3 Tämä kalenterihomma on mulle nyt täsmäterapiaa lukemisen ohella. Suositella voi :)

      Poista
  2. Ihana harrastus ja voin uskoa, että rentouttava ja samalla silmiä hivelevä, kun saa itse suunnitella ja toteuttaa oman mielensä mukaiseksi. Surutyö ottaa oman aikansa ja kannattaakin antaa sille aikaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska en ole askartelijapaskartelija, mulla ei ole ollut minkäänlaisia odotuksia jälkea kohtaan :D Mutta näitä mukavaa ja rentouttavaa näitä on väsäillä. Surraan Elegia rauhassa surumme pois <3

      Poista

♥ Kiitos kommentistasi! ♥